Käyttäjäkokemus

PWA sovellus - mikä se on?

Viime vuosina verkkosovellusten maailmassa on ollut paljon esillä uudenlainen sovellusmuoto, jota kutsutaan PWA:ksi. Mitä tuo termi tarkoittaa ja miksi se on hyödyllinen niin käyttäjille, kuin myös niitä tarjoaville yrityksille?

Käytettävyyden pikamenetelmät: Huonoin idea ikinä

Käytettävyyden pikamenetelmä on keino tarkastella järjestelmän käytettävyyttä mahdollisimman helposti ja nopeasti. Pikamenetelmät ovat tiivistettyjä versioita olemassa olevista menetelmistä. Pikamenetelmien avulla voidaan löytää ainakin suurimpia käytettävyysongelmia mutta suositeltavaa on aina käyttää myös täysimittaisia menetelmiä.

Miksi maksaisin käyttäjäkokemuksesta?

Oikein tehtynä käyttäjäkokemuksen suunnitteluun budjetoidaan resursseja samaan tapaan kuin varsinaiseen ohjelmointityöhön. Tässä kohdassa projektin tilaaja on usein ongelmissa kun hän ei tiedä mihin hän on budjetoimassa. Mitä oikeastaan saan kun panostan käyttäjäkokemuksen suunnitteluun?

Käytettävyyden pikamenetelmät: Pyörä 2.0

Pyörä 2.0 lähti ajatuksesta, että sovelluksen halutaan erottuvan kilpailijoiden tuotteista ja varmistua siitä, ettei tätä tehdä käytettävyyden kustannuksella. Mutta koska pyörää ei lähtökohtaisesti kannata yrittää keksiä uudelleen, menetelmässä keskitytään yleensä yksittäisiin ominaisuuksiin, joihin etsitään valmiita ratkaisuja.

Käytettävyyden pikamenetelmät: Kognitiivinen pikakävely

Kognitiivisessa pikakävelyssä keskitytään ainoastaan yhteen käyttäjäpolun näkymään, joka on valittu tarkastelun kohteeksi. Käyttäjäpolku näkyy päämääränä, joka tarvitaan kertomaan mikä käyttäjän tavoite on tarkasteltavassa näkymässä.

Käytettävyyden pikamenetelmät: Heuristiikat

Heuristiikat ovat tarkistuslistoja, jotka eivät ole pakollisia vaatimuksia järjestelmälle, jotta järjestelmän käytettävyys olisi hyvä. Heuristiikkoja pitää ajatella ennemminkin peukalosääntöinä. Heuristiikkoja on olemassa erilaisia mutta tämä pikamenetelmä pohjautuu Nielsenin heuristiikkoihin.

Käytettävyyden pikamenetelmät: Ad Hoc -testaus

Käytettävyystestit, joihin osallistuu viisi persoonaa vastaavaa käyttäjää on tärkein ja yleisimmin käytetty käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmä. Ad hoc -testauksessa raportoidaan käytetyn menetelmän lisäksi, mitä toiminnallisuutta tai toiminnallisuuksia testattiin ja minkälainen oli käyttötapaus tai mahdolliset käyttötapaukset.

Käytettävyyden pikamenetelmät: 1-2-3 persoona

Persoona esittää käyttäjäjoukkoa, joka käyttäytyy samalla tavalla tehdessään ostopäätöksiä, käyttäessään erilaisia teknologioita tai tuotteita, ollessaan yhteydessä asiakaspalveluun ja tehdessään elämäntapaan liittyviä valintoja. Persoonia käytetään kun arvioidaan uusia ideoita, suunnitellaan sekä kehitetään järjestelmää ja suunnitellaan ulkoasua sekä olemusta.

Käytettävyyden pikamenetelmät: Kysy tyhmiä kysymyksiä

Olemme rajoittuneita ja jumiutuneita näkökantoihimme. Tyhmien kysymyksien avulla yritetään päästä eroon oletuksista, joita kaikilla on ja kyseenalaistaa itsestään selviä asioita. Kun olet tietoinen oletuksistasi ja miten ne vaikuttavat, voit tehdä tietoisen valinnan siitä luotatko oletuksiisi vai haetko uutta tietoa valintasi taustaksi.

Käytettävyyden pikamenetelmät

Pikamenetelmät perustuvat olemassa oleviin menetelmiin mutta ne on tiivistetty mahdollisimman helposti ja nopeasti toteutettaviksi. Näiden menetelmien avulla voidaan löytää ainakin suurimpia käytettävyysongelmia mutta suositeltavaa on aina käyttää myös täysimittaisia menetelmiä. Lue lisää!

Konteksti vaikuttaa oleellisesti käyttäjäkokemukseen

Vastavirta podcast-sarjan avausjaksossa keskustelimme Haltun UX-suunnittelijan Henri Viitasen kanssa palvelumuotoilusta, käyttöliittymistä sekä käyttäjäkokemuksen suunnittelusta. Keskustelun teemana oli Kirves Sateessa mutta miten se liittyy käyttäjäkokemuksen suunnitteluun ja käyttöliittymiin?

Älä vaadi vääriä asioita

Näyttääkö käyttöliittymä vaikealta? Onko siinä kohtia, joista koulutuksessa tai käyttöohjeissa on kerrottu "Älä laita tähän mitään" tai "muista käyttää desimaalierottimena pistettä". Törmäsit juuri purkkaratkaisuun!

Purkka-liima-ratkaisut ovat usein sellaisia, että yrityksessä on otettu käyttöön iso (ja kallis) järjestelmä, johon onkin sitten jossain kohtaa haluttu haluamaan ominaisuuksia, joita tulevat käyttämään esim. yrityksen kaikki työntekijät - tai vielä pahempaa - yrityksen asiakkaat.

Oletko nähnyt koskaan varausjärjestelmää, joka tuntuu täysin mahdottomalta käyttää? Tai oletko joutunut merkkaamaan tuntejasi tai matkalaskujasi järjestelmään - ja teet tämän todella harvoin, koska joka kerta kun järjestelmää joudut käyttämään sinulta menee ensin 1-2 tuntia pelkästään järjestelmän käytön opiskelemiseen ja uudelleen täyttämisiin, kun tiedot "mystisesti" katoavat. Jepjep. Näitä riittää.

Miksi esim. varastonhallintasovelluksen pitäisi taipua yhtäkkiä verkkokaupaksi?

En ymmärrä, miksi esim. varastonhallintasovelluksen pitäisi taipua yhtäkkiä verkkokaupaksi? Tai miksi omaisuudenhallintajärjestelmästä tai infran hallintatyökalun pitäisi toimia myös varausjärjestelmänä loppuasiakkaille.Viime aikoina olemme päässeet tutustumaan aiheeseen, kun esimerkiksi venepaikkajärjestelmien puolella halutaan sekä satamien, laiturien ja rantojen 3D-mallit, huoltohistoriat sekä kaikki loppukäyttäjän kannalta tarpeeton.Itse kuvittelisin asiakkaana haluavani tietää (tärkeysjärjestyksessä):

  1. Onko minun veneelleni vapaata ja sopivan kokoista laituripaikkaa vapaana haluamallani alueella

  2. Mitä se maksaa ja voinko maksaa sen just nyt heti?

  3. Mitkä ovat sataman palvelut?

Tsekkaa aiheesta lisää Hämeenlinnan venepaikkaverkkokauppa-artikkelistamme. Mullahan ei tämmöisiä ongelmia veneettömänä miehenä ole, mutta en minä autopaikastakaan halua tietää, miten se on rakennettu ja millaista tekniikkaa lämpötolppa sisältää.Moni tilaaja kuvittelee, että järjestelmien pitää olla yhdestä paikasta hankittuna. Kuvitelma on kuitenkin täysin väärä, suurimmasta osasta järjestelmiä saa nykyisellään vietyä tietoja ulos ja palautettua päivitetyt tiedot takaisin. Suuressa osassa nämä tehdään ns. siirtoajoina. Siirtoajot ovat hyvä tapa viedä tietoa, varsinkin kun se tehdään vain yksisuuntaisesti, näin toimimme aiemmin mm. opiskelija-asuntosäätiöiden varausjärjestelmien kanssa, jolloin aina uuden sopimuksen tultua loimme automaattisesti uuden käyttäjän ja sopimuksen päätyttyä poistimme käyttöoikeudet automaattisesti. Helppoa ja käyttäjäystävällistä. :)