Vastavirta podcast-sarjan avausjaksossa keskustelimme Haltun UX-suunnittelijan Henri Viitasen kanssa palvelumuotoilusta, käyttöliittymistä sekä käyttäjäkokemuksen suunnittelusta (tai UX-suunnittelu).
Keskustelun teemana oli Kirves Sateessa mutta miten se liittyy käyttäjäkokemuksen suunnitteluun ja käyttöliittymiin? Videolla Henri myös kertoo, että millaista palvelumuotoilu ja käyttäjäkokemuksen suunnittelu ovat parhaimmillaan?
Lyhenteet UI ja UX tulevat englanninkielisistä sanoista user interface ja user experience. User interface sanalla tarkoitetaan käyttöliittymää ja user experience sanalla tarkoitetaan käyttäjäkokemusta. Henrin kiinnostui käyttöliittymistä vuosia sitten valmistellessaan opinnäytetyötään, jonka aiheena oli käytettävyys. Myöhemmin Henri alkoi opiskella ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta yliopistossa. Nykyisin Henri Viitanen työskentelee Haltulla UX-suunnittelijana.
Tiesitkö, että android-älypuhelimilla joka neljäs googlehaku tehdään äänikomennoilla? Entä tiesitkö, että Googlen puheentunnistus kuuntelee jo sujuvasti suomea ja muuttaa puheen tekstiksi käden käänteessä?
Täytyy huomioida se ero, että puheentunnistamisella ja puheen tunnistamisella on eroa. Sanojen ymmärtäminen ei itsessään ole vaikeaa mutta se mitä sanoilla tarkoitetaan on vaikeampaa.
Henri viittaa koneen vaikeuksiin ymmärtää kontekstia eli asiayhteyksiä.
Jos sanon, että kuusi on iso. Niin se ei välttämättä tässä asiayhteydessä tarkoita mitään mutta sinä osaat ajatella kaikki eri vaihtoehdot läpi. Kone ei varsinkaan yksinkertaisen lauseen kohdalla voi tätä tehdä.
Vaikka käyttäjäkokemusten suunnittelua ja käyttöliittymäsuunnittelua on tehty 1950-luvulta asti, niin tarpeet ja metodit ovat pysyneet hyvin samankaltaisina. Vuorovaikutuksessa hyödynnetään kokonaisvaltaisesti kaikkia saatavilla olevia aistihavaintoja ja juuri siksi 70 vuoden ajanjakso on mitätön. Ihminen lajina ei 70 vuoden aikana voi vaikuttaa kovinkaan paljoa siihen, miten eri aisteja käytetään.Käytettävyys ja käyttäjäkokemus käsitteiden kehittäjinä pidetään Jakob Nielseniä ja Don Normania. Yhdessä he ovat perustaneet Nielsen Norman Groupin, joka on tarjonnut käyttäjäkokemus-kentän parhaaksi todettua osaamista ja tietoa 2000-luvun alusta alkaen. Henri suosittelee aiheesta kiinnostuneita tutustumaan Nielsen Norman Groupin materiaaleihin.
Miksi kontekstilla on merkitystä?
Henri jakaa kontekstiin vaikuttavat seikat kolmeen eri osaan.
Fyysinen eli valaistus, lämpötila, ilmanpaine ja niin edelleen.
Sosiaalinen eli kaikki ihmiset, jotka ovat paikalla. Pelkästään se tieto, että seinän takana on muita ihmisiä vaikuttaa kontekstiin.
Aika. Jokaisen kontekstin ollessa uniikki ei konteksti koskaan ole samanlainen. Se voi olla samankaltainen mutta joka kerta kuitenkin erilainen
Miten tämä näkyy esimerkiksi ohjelmistokehityksessä? Henri antaa esimerkin kontekstitietoisesta mobiilisovelluksesta. Sovellus voi esimerkiksi kännykän teknologiaa hyödyntäen päätellä, että onko ympäristössä pimeää vai valoisaa ja muuttaa omaa toimintaansa tämän tiedon pohjalta. Esimerkiksi Google Maps muuttaa käyttöliittymänsä värimaailmaa sen mukaan onko ympäristössä valoa vai ei. Vähentämällä kirkkaan näytön ja hämärän ympäristön välistä kontrastia parannetaan käyttäjäkokemusta.Nämä kolme asiaa Henri Viitanen ottaisi mukaansa autiolle saarelle:
Ruokaa
Kyniä
Paperia
Kynää ja paperia siksi, että voisi ajatella ja kirjata asioita ylös.
Tutustu myös "Käytettävyyden pikamenetelmä" - blogisarjamme.Tarvitsetko apua käytettävyyden kanssa? Ota yhteyttä niin kerromme vaihtoehdoista.
