Joskus projekteissa tulee vastaan tilanteita, joissa halutaan tietää onko kehitettävä järjestelmä käytettävä mutta budjetti tai käytettävissä oleva henkilöstö ei anna mahdollisuutta täysimittaisen käytettävyystutkimuksen tekemiseen. Näitä tilanteita varten olemme kehittäneet pikamenetelmiä käytettävyyden tarkastelua varten. Pikamenetelmiä voi käyttää kuka tahansa, jolla on viisitoista minuuttiakin luppoaikaa.Pikamenetelmät ovat tiivistettyjä versioita olemassa olevista menetelmistä. Pikamenetelmien avulla on mahdollista löytää ainakin suurimpia käytettävyysongelmia mutta niiden rinnalla on suositeltavaa käyttää täysimittaisia menetelmiä aina kun siihen on mahdollisuus.
Miksi käytettävyys?
Sovelluksia toteutetaan suuria määriä. Digitalisaatio etenee ja kaikelle on oma sovelluksensa, monille asioille useampiakin. Kaikille on kuitenkin tuttu tunne, ettei tiedä miksi jokin sovellus on olemassa tai ei tiedä miten jokin toiminto suoritetaan sovelluksen avulla. Monesti käyttäjien kipuna on myös se, että jonkin tehtävän suorittaminen kestää kauan.
Käytettävyys tähtää siihen, että ilman erillistä ohjeistusta käyttäjät osaavat käyttää sovellusta. Käytettävyydeltään hyvä järjestelmä tai ominaisuus on käyttäjälle muun muassa hyödyllinen, helppokäyttöinen ja haluttu.
“Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tyytyväisyyttä, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat tavoitteet tietyssä ympäristössä.”
Tämä tieteenala on ollut olemassa jo pitkään, mutta se on alkanut yleistymään vasta viime vuosina. Käytettävyyttä voidaan soveltaa sekä fyysisten asioiden, kuten teepannun tai ovenkahvan kehittämiseen että ei-materiaalisiin asioihin, kuten sovelluksiin ja palveluihin.
Käytettävyyden merkitys on siinä, että saat oven avattua helposti kun kuljet ulos rakennuksesta ja siinä, että lapiossa on varsi ja kahva, joista pidetään kiinni, eikä esimerkiksi pallo. Jokapäiväisten esineiden osalta nämä asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, mutta koko ajan muuttuvalla ohjelmistoalalla puhutaan usein yksityiskohdista, yksinkertaistamisesta ja kontekstiin sovittamisesta. Voidaan siis puhua toisin sanoen siitä, miten järjestelmästä saadaan käyttäjälle helppo käyttää, jotta järjestelmät eivät jää käyttämättä ja niiden ohjelmistokehitykseen käytetty aika ja raha ei valu Kankkulan kaivoon.
Kuvassa on esitetty tilanne Tripadvisorin mobiilisovelluksessa ennen uudistuksia, niiden jälkeen sekä nykyinen versio, jossa muutoksia on tullut vielä lisää. Tässä muutokset ovat olleet pitkälti ulkoasun selkeyttämistä. Informaatiota on ryhmitelty, fontteja on pienennetty ja olennaisia asioita on korostettu. Näkymän informaatio ja toiminnot ovat kuitenkin pysyneet pitkälti samoina. Edelleen näkymästä pääsee takaisin, karttaan, hakuun ja tarkastelemaan hakutuloksia.
Pikamenetelmät
Pikamenetelmät perustuvat olemassa oleviin menetelmiin mutta ne on tiivistetty mahdollisimman helposti ja nopeasti toteutettaviksi. Näiden menetelmien avulla voidaan löytää ainakin suurimpia käytettävyysongelmia mutta suositeltavaa on aina käyttää myös täysimittaisia menetelmiä.
Pikamenetelmät on kehitetty sitä varten, että niitä voidaan käyttää täysimittaisten rinnalla tai silloin kun projektin budjetti on liian pieni täysimittaisten menetelmien käyttöön. Pikamenetelmät on myös pyritty saamaan mahdollisimman nopeiksi toteuttaa, niitä voi tehdä jos käytössä on viisitoista minuuttiakin luppoaikaa.
Oli kyseessä sitten pikamenetelmä tai täysimittainen menetelmä, voi se tuottaa vääriä positiivisia, eli asioita, joita pidetään ongelmina vaikka ne eivät ole oikeasti ongelmia. Vääriä positiivisia voidaan saada vähennettyä käyttämällä useampaa kuin yhtä menetelmää ja vertailemalla niistä saatuja tuloksia. Jos useampi menetelmä osoittaa saman asian ongelmaksi, niin on todennäköisempää, että se on ongelma.
Joskus käytettyjen menetelmien – oli kyseessä pikamenetelmät tai menetelmät täydessä mitassaan – vastaukset eivät miellytä mutta silti pitää olla rehellinen itselleen ja olla manipuloimatta menetelmää parempien vastausten toivossa.
Yleensä kaikkien käytettävyystestausmenetelmien tuotoksena on jonkinlainen raportti löydetyistä ongelmista, hyvistä puolista sekä ratkaisuista. Raportointi voi olla suurin hidaste pikamenetelmien käyttöönotossa mutta pikamenetelmien tulokset kannattaa raportoida, aivan kuten täysimittaisten menetelmienkin tulokset. Siksi jokaisen pikamenetelmän yhteydessä on kerrottu myös oma tapansa siihen, miten asiat raportoidaan. Raportin ei tarvitse olla loppuun asti hiottu, kymmensivuinen lehtinen, vaan raportiksi riittää ranskalaisilla viivoilla talteen otetut menetelmän tulokset.
Pikamenetelmien tarkoituksena on kehittää yleensä hyvin yksilöityä asiaa, kuten näkymää, elementtiä tai tehtävää. Pikamenetelmien testituloksia voidaan hyödyntää muissa projekteissa raporttien testausdatan ja ratkaisujen muodossa. Datasta voidaan löytää niin keskeisiä ongelmia kuin hyväksi todettuja tapoja toteuttaa jokin tietty asia.
Blogisarja koostuu seuraavien pikamenetelmien esittelyistä:
Tyhmiä kysymyksiä esittämällä voit päästä eroon oletuksista ja kyseenalaistaa itsestään selvät asiat.
Persoona auttaa asettumaan toisen henkilön asemaan ja näkemään järjestelmän jonkun muun näkökulmasta.
Käytettävyystesti tuo esille käyttäjien kokemat ongelmat myös nopeasti toteutettuna.
Heuristiikkojen avulla järjestelmää käydään läpi tarkistuslistojen kanssa, joiden avulla voidaan tarkastella toiminnallisuuksia, näkymiä tai koko järjestelmää.
Kognitiivisen pikakävelyn avulla voidaan tarkastella tukeeko järjestelmä käyttäjän tavoitteiden ja päämäärien toteutumista.
Joku muu on jo luultavasti löytänyt ratkaisun ongelmaan, joka sinulla on. Kun vertaa omaa toteutusta muiden toteutuksiin, voi löytää jopa käytettävyysongelmia.
Jostain syystä on helpompaa keksiä kuinka käyttäjän elämästä saisi mahdollisimman hankalaa mutta senkin voi kääntää käytettävyyden parannukseksi.
Jos mietit onko palvelusi käytettävä tai haluaisit oppia käyttämään pikamenetelmiä yrityksessäsi, ota yhteyttä, niin keskustellaan asiasta.
Kun olet lukenut kaikki blogisarjan kirjoitukset, voit testata tietämyksesi ja saada virallisen Jaakko Niiles -sertifikaatin kirjoitusten lopusta löytyvältä botilta.
