Automatic per-tab session isolation with Firefox

This is a guide to make automatic isolation a part of your web browsing.Instead of pulling out my tinfoil hat and going into too much detail on the why, I'll try to keep this as a step-by-step guide with some tips.

Step 1: Firefox

If you're already using Firefox as your main browser, you're good to go.If not, then get Firefox. It's good for the web as is. Seriously.If you're using Firefox and you really don't want to mess with your current set up, you can also go to about:profiles, click on "Create a New Profile", follow the instructions and then click on "Launch profile in new browser". You can easily delete the profile later if you no longer need it.

Bonus tips to make your life better

Get uBlock Origin. It's a lightweight ad blocker and more, "for users by users". Usually just works but some sites do require you to disable it via the red shield icon in your toolbar.Enable dark theme via the hamburger menu (top right) > Customize... > Themes (bottom) > Dark. I heard dark themes are a thing right now.From the customization view you can also change the UI density and remove things from the toolbar, such as empty space and the home button, by dragging them.

Step 2: Temporary Containers

There's a good explanation on what containers are in the description of the official Multi-Account Containers add-on. You can go install it, although it will only add a single button for managing permanent containers. The core functionality is already built into Firefox even without the add-on. You can also read the knowledge base article on Containers for a more thorough explanation.Once you've got an idea of what containers are in Firefox, go get the Temporary Containers add-on, which enables automating the creation and removal of containers.Temporary containers are containers that act a bit like the regular private mode in browsers, with the exception that history is retained and you can have as many of them open simultaneously as you want.Multiple tabs can belong to the same temporary container, but when you close the last tab of a temporary container, the container will be deleted, with a configurable delay to allow for re-opening the tab.The way the Temporary Containers add-on works by default is that you can manually open a temporary container tab either with the default keybinding (Alt + C) or with the Temporary Container button, which is the alarm clock icon with a plus sign in it.If you don't open one, everything works just as normal.

Step 3: Automation

The manual way takes conscious effort though, and the point here is to automate container tabs so that your sessions and other cookies are isolated by default. Temporary Containers has an option for exactly that.Go to Add-ons from the hamburger menu, or about:addons, and select Extensions if not already selected. From there, open the Options for Temporary Containers.The first option is "Automatic Mode", which on hover will show a description of it's operation. Enable that. The rest of the options on this page are a matter of taste. Feel free to fiddle with them.Next, go to Isolation > Global > Mouse Clicks on Links... and set Middle Mouse and Ctrl/Cmd+Left Mouse to "Always". Leave Left Mouse on "Never". In practice this means that whenever you consciously open a new tab, even if it's via a link, it will be in a blank session.Note that redirect links with tracking codes (Google, Facebook, Twitter) can still follow you into the new session, but let's not go into that here.Optionally you can also enable local statistics on the last options page, if you're into that.

Step 4: Permanent containers

Using temporary containers means you're never signed in to any website by default, so you'll most likely want to add at least one permanent container.As said earlier, containers are a built-in feature of Firefox now, so you can find more information on them from the browser's documentation, but I'll show you the basics.To manage containers, I recommend you hold down the new tab button, which is the plus sign after the last tab, and select "Manage Containers".By default, Firefox will give you a few example containers, but you can remove these and add your own, or edit them to suit your use cases.You can give permanent containers an icon and a color to distinguish them from each other and from temporary container tabs.I like to have a separate container for each web service I use a lot, but the default containers may very well work for you.If you use one service, for example Google, to sign in to other services, then you may want to keep some or all of those services within a single container, depending on the trade-offs you're willing to make.You can also have specific websites always open in a permanent container. To do this, you need to have the official Multi-Account Containers add-on from step 2 installed. Navigate to the website using the permanent container of your choice and click on the button added by Multi-Account Containers, then select "Always open in <container name>".

Step 5: Habits

If you've done the previous steps, then at this point your muscle memory and the path of least resistance will always lead to a blank, isolated session. You'll have to take conscious effort to break out of this isolation.You may develop your own habits, but these are some habits I've noticed after using this set up for almost a year now.

• If you know you want to be signed in on your next navigation, hold down the new tab button and select a container in which you're already signed in to the service you want.
• If you realize you navigated to a page that you wanted to navigate to as a signed in user instead of an anonymous user, you can right click the tab and select "Reopen in Container".
• If you want to open a link in a specific container, right click it and select "Open Link in New Container Tab".
• You can also do those with the left mouse button, if you already have one tab open that belongs to the container you want:To reopen the current page, start dragging from the left of the address bar where there's a circled "i" and hover over your target container tab until it becomes active, then drop in between tabs next to it.To open a link, start dragging the link and drop it the same way. Dropping between tabs will always cause the new tab to open in the same container as the currently active tab.
• If you want to open a new tab in your current container, you can right click the tab and select "Duplicate Tab". You can also do this by holding Ctrl (Alt on OSX) and dragging the tab.
• If all else fails, you can open a new tab in the container you want, and copy the web address you want to navigate to into that tab.
• Get into the mindset that opening a link in the same tab will open the link in the same session, while opening the link in a new tab will open it in a new clean session. Same goes for typing a new address on the address bar.

---

For web developers, it's often required to test a website as multiple different users as well as not logged in. This is now as easy as opening a couple of tabs and logging in with respective test users.

---

One thing you'll also quickly notice, especially if you live in the EU, is that the web sucks for first-time visitors, which you now are every time you open a new tab.The best solution is to make the web not suck. You would do a favor for everyone.If you can't do that, then as the next best option I'd suggest you take a look at the Behind The Overlay Revival add-on. It will hide nearly any overlay with a hotkey.If you visit a site often and get tired of hitting the hotkey, then assuming you followed my tips in the first step, you can also right click on what you want to hide and select "Block element". This is a feature of uBlock Origin and will hide the element more permanently. For documentation see the uBlock Wiki.As a disclaimer I'll have to say that I have no idea if hiding in-page popups is a good idea in a legal context, but I'll leave that research and decision to you.If none of these methods work, then I suggest you never visit that website again. Actually you may consider that as the first solution to try.

---

If you find this set up not suitable for you after all, then I hope you at least learned something about containers along the way.In that case I recommend you trace back your steps one at a time, and first reset the advanced isolation settings. If that's not enough, then turn off automatic mode on Temporary Containers and try using them manually.But if, instead, you start feeling like this should be the way browsers work by default, then you're doing it right!Keep it up. 

Näin täytät saavutettavuusvaatimukset

Kuvaus siitä kuinka WCAG:n suosituksista tulee osa Suomen lainsäädäntöä. Ensiksi suosituksista tulee osa eurooppalaista standardia EN 301 549, joka astuu voimaan kun se mainitaan Euroopan virallisen lehden liitteissä. Saavutettavuuslainsäädännössä on maininta Virallisen lehdestä josta standardi päätyy vaatimukseksi lakiin.

Web content accessibility guidelines WCAG eli verkkosisällön saavutettavuussuositukset eivät ole uusi surinasana, vaan ovat juuri nyt suurennuslasin alle nouseva käsite. Ensimmäinen versio näistä suosituksista on julkaistu jo vuonna 1999, kun taas versio 2.0 on julkaistu 2008 ja versio 2.1 vuonna 2018. Suurennuslasin alle saavutettavuussuositukset ovat nousemassa nyt hallituksen esityksen takia, joka toteutuessaan tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että kaikkien julkisten tahojen tuottamien digitaalisten palvelujen tulee olla saavutettavia. Tarkemmin lakiesityksestä olemme kirjoittaneet kirjoituksessa Vaikeinta saavutettavuudessa on reklamointi.

Maailmassa on arvioitu olevan yli miljardi ihmistä, joilla on jokin vamma, joka haittaa palvelun saavuttamista. Tämä on n. 15 % maailman ihmismäärästä eli Suomen mittakaavassa vajaa miljoona ihmistä. Verkkosisällön saavutettavuussuositusten noudattaminen tekee palveluista myös muulla tavoin käytettävämpiä, sillä ne pakottavat suunnittelijat, kehittäjät ja sisällöntuottajat miettimään asioita käyttäjäkeskeisen suunnittelun näkökulmasta. Monet saavutettavuusongelmat pystyttäisiinkin korjaamaan tekemällä palvelut käyttäjäkeskeisen suunnittelun metodien avulla. Olemme käsitelleet saavutettavuutta myös ohjelmistokehityksen näkökulmasta artikkelissamme “Saavutettavuus ohjelmistokehityksessä”.

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu kuitenkin pyrkii miettimään lähinnä pääasiallisia käyttäjäryhmiä, joka julkisten palvelujen osalta harvoin on vammaiset ihmiset. Lakiesityksen mukaan saavutettavuusvaatimukset määritellään Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jossa ainoastaan viitataan noudatettavaan standardiin. Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan eurooppalaiseen standardiin EN 301 549 V1.1.2. Standardissa viitataan W3C:n WCAG 2.0 saavutettavuussuosituksiin. Samoissa perusteluissa mainitaan myös, että W3C olisi laatimassa uutta versiota WCAG-suosituksista, jolloin eurooppalainen standardi ja lain edellyttämät saavutettavuusvaatimukset muuttuisivat.

WCAG 2.1:sta on tullut W3C:n suositus kesäkuussa 2018 ja eurooppalainen standardi  EN 301 549 on päivitetty elokuussa 2018 versioon 2.1.2. Käytännössä lain noudattaminen vaatii siis W3C:n WCAG 2.1 -suosituksen noudattamista verkkosisältöjen osalta. W3C on Tim Berners-Leen vuonna 1994 perustama organisaatio, joka vastaa internetin standardoinnista. WCAG tulee sanoista web content accessibility guidelines, eli suomeksi verkkosisällön saavutettavuussuositukset.Koska WCAG on kokoelma vain verkkosisältöihin liittyviä suosituksia, ei sitä voida soveltaa suoraan mobiilisovelluksiin. Saavutettavuutta koskeva eurooppalainen standardi sisältää kuitenkin mobiilisovellusten saavutettavuutta koskevat saavutettavuusvaatimukset.

WCAG 2.1

WCAG 2.1 on standardi, joka tähtää siihen, että verkkosisällöt ovat saavutettavia laajemmalle kohderyhmälle. Tähän kohderyhmään kuuluvat ihmiset, joilla on esimerkiksi luki- tai oppimishäiriö, kuulo-, näkö- tai kehitysvamma. Myös näiden yhdistelmät sekä fyysiset vaivat, jotka hankaloittavat palvelun käyttöä luetaan samaan. Näistä riippumatta, käyttäjän pitäisi saada asiansa hoidettua digitaalisissa palveluissa.Nämä saavutettavuussuositukset eivät ole uusi surinasana, vaan omat juuri nyt suurennuslasin alle nouseva käsite. Ensimmäinen versio näistä suosituksista on julkaistu jo vuonna 1999, kun taas versio 2.1 on julkaistu 2018. Suurennuslasin alle saavutettavuussuositukset ovat nousemassa nyt hallituksen lakiesityksen takia, joka toteutuessaan tarkoittaa pähkinänkuoressa sitä, että kaikkien julkisten palvelujen tulee olla saavutettavia. Tarkemmin lakialoitteesta olemme kirjoittaneet kirjoituksessa Vaikeinta saavutettavuudessa on reklamointi. Kuitenkin esimerkiksi perustuslaki on vaatinut omilla sanamuodoillaan saavutettavuutta jo ennen nykyistä lakia.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Perustuslaki, 6 §, toinen momentti

Käytännössä

Saavutettavuussuositukset eivät ole päänsärky, jonka voi heittää suoraan sovellustoimittajien hartioille. Saavutettavuuteen pystyy vaikuttamaan jokainen ihminen, luo mitä tahansa sisältöä, jota kuka tahansa muu kuluttaa. Esimerkiksi videoiden, tekstien ja kuvien tuottaminen on työtä, jossa saavutettavuus on otettava huomioon. Erilaisten sisältöjen käyttäminen on edelleen suositeltavaa, sillä niillä on suuri vaikutus palvelujen käyttäjäkokemukseen. WCAG:n tavoite ei siis ole rajoittaa videoiden, tekstien, kuvien tai muiden sisältöjen käyttämistä, vaan varmistaa, että kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus päästä käsiksi sisältöjen tarjoamaan informaatioon.Tämä ei myöskään tarkoita sitä, että jokaisen käyttäjän tulee pystyä käyttämään sivustoa yhtä nopeasti tai samalla tavalla, sillä eri modaliteettien avulla sivuston käyttäminen on erilaista, jolloin esimerkiksi puhesyntetisaattorilla sivuston sisällön kuluttaminen on hitaampaa.Eurooppalainen standardi, johon lakiesityksen vaatimukset perustuvat, vaatii että verkkopalvelun saavutettavuuden tulee olla vähintään WCAG 2.1 -suosituksen AA-tasolla. Koska WCAG sisältää tasot A, AA ja AAA, lain saavutettavuusvaatimusten täyttäminen ei tarkoita, että palvelut olisivat kaikille saavutettavat.Seuraavassa esitetään joitain keskeisempiä WCAG 2.1:n saavutettavuusvaatimuksia. Saavutettavuusvaatimuksiin kannattaa kuitenkin tutustua kokonaisuudessaan, jotta palvelusta voidaan tehdä mahdollisimman saavutettava.

Tekstit

Tekstimuotoisella sisällöllä tulee olla tarpeeksi suuri kontrasti suhteessa taustaan. Kontrastin tulee olla vähintään 4,5:1. Jos teksti on fonttikooltaan yli 18 pt tai lihavoituna 14 pt, kontrastin tulee olla vähintään 3:1. Jos teksti on kuvana, tekstillä on samat kontrastivaatimukset. Logoissa olevissa teksteissä ei ole kontrastivaatimusta. Jos teksti on koristeena, ei näy kenellekään tai on osana kuvaa, jossa on merkittävästi muutakin visuaalista sisältöä, kontrastivaatimusta ei ole. Tekstin kokoa pitää myös pystyä muuttamaan 200 % ilman avustavia teknologioita siten, että toiminnallisuudet tai sisältö eivät häviä.

Ei-tekstimuotoinen sisältö

Kaikelle ei-tekstimuotoiselle sisällölle pitää tarjota vaihtoehtoiset tekstit. Jos ei-tekstimuotoinen sisältö on vain koristeena tai auttaa muotoilussa, se pitää implementoida niin, että avustavat teknologiat kuten ruudunlukijat voivat jättää ne käsittelemättä.

Aikariippuvaiset mediat

Lakiesitys ja WCAG puhuvat aikariippuvaisesta mediasta (time-based media), joka tarkoittaa videoita ja ääntä. WCAG:n mukaan sekä tallennetut että livenä julkaistavat sisällöt tulee tekstittää. Lakiesityksen mukaan tallenteina palvelusta löytyvät sisällöt tulee olla tekstitettynä viimeistään kaksi viikkoa julkaisun jälkeen. Lakiesitys kuitenkin jättää vaatimuksen ulkopuolelle livesisällön, ellei se tule myöhemmin tallenteena palveluun, jolloin se pitää viimeistään tekstittää.

Kuvat

Esimerkiksi olennaista sisältöä ei enää saa olla kuvissa, sillä kuvia ei voida lukea tekstiksi. Tietenkin kuvituskuvien, logojen ja muiden käyttö on edelleen sallittua ja oikein suotavaa, mutta esimerkiksi kuva vaikkapa lomakkeesta tai tapahtuman tiedoista ei saa sisältää sellaista tietoa, jota ei pystytä esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla lukemaan näytöltä.

Navigointi

Jos järjestelmän näkymissä on elementtejä tai osioita, jotka toistuvat useissa näkymissä, ne pitää pystyä ohittamaan tarvittaessa. Esimerkiksi nettisivujen navigaation ohi pitää pystyä hyppäämään ruudunlukijaa käytettäessä.Jokaisella järjestelmän sivulla tulee olla otsikko, joka kuvaa sisällön aiheen ja tarkoituksen. Samoin sisällön otsikoiden ja lomakkeen kenttien nimien täytyy olla kuvaavia.

Semanttiset Html-elementit

Elementtien käyttäminen oikein vaikuttaa mahdollisesti positiivisesti hakukonetuloksiin, sillä robotti, joka tutkii verkkosivujen semanttisuutta ja niiden käyttöä on ikään kuin ‘sokea käyttäjä’, sillä se ei näe miten tieto jäsentyy visuaalisesti, vaan tietää mihin elementtiin tieto liittyy. Sama robotti rankaisee semanttisten elementtien väärin käyttämisestä laskemalla hakutulosten vastaavuutta.

Käytettävä

Järjestelmän pitää olla käytettävissä pelkkää näppäimistöä käyttäen tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Esimerkiksi siveltimen vetoja vaativan piirustusohjelman on poikkeus sääntöön. Näppäimistöä käytettäessä käyttäjä ei saa päätyä umpikujaan, josta ei pääse pois näppäimistöä käyttämällä. Jos elementtien järjestyksellä on merkitystä, niin esimerkiksi näppäimistöltä käytettäessä elementistä toiseen siirryttäessä siirtymisjärjestyksen pitää säilyttää tämä merkitys.Jos sisällön käyttämiseksi on olemassa aikaraja, käyttäjän pitää pystyä ottamaan se pois päältä, säätämään sitä tai siirtämään sen täyttymistä. Poikkeuksena ovat reaaliaikaiset järjestelmät, joissa aikarajalle ei ole vaihtoehtoa, esimerkiksi huutokaupat. Poikkeuksena pidetään myös tilannetta, jossa aikaraja on olennainen osa järjestelmän toimintaa.

Ymmärrettävä

Sisällön informaatio, rakenne ja keskinäiset suhteet, jotka näkyvät sisällön esitystavassa tulee olla määritettävissä ohjelmallisesti tai niiden pitää olla saatavilla tekstinä. Myös sisällön oikea lukemisjärjestys tulee olla ohjelmallisesti määritettävissä. Sisällön ymmärtäminen ei saa perustua ainoastaan aistittaviin ominaisuuksiin kuten muotoon, väriin, kokoon tai sijaintiin näkymässä.

Saavutettavuus ja käytettävyys

Kun lukee WCAG:n suosituksia, huomaa paljonkin päällekkäisyyksiä käytettävyyden vaatimusten kanssa. Esimerkiksi osan saavutettavuusvaatimuksista täyttää jo sillä, että sisältö ja toiminnallisuudet ovat Nielsenin heuristiikkojen mukaiset.

Vaikeinta saavutettavuudessa on reklamointi

Kävimme kuuntelemassa Etelä-Suomen Aluehallintoviraston järjestämää luentoa saavutettavuudesta. Tarkemmin ottaen kyseessä oli AVI:n saavutettavuuskiertue, jonka ideana on lisätä tietoutta siitä, miten saavutettavuus pitää huomioida julkishallinnon digitaalisissa palveluissa sen jälkeen, kun uusi laki saavutettavuudesta hyväksytään. Lain voimaan tulemisesta ei ole tietoa, sillä laki on vielä eduskunnan käsiteltävänä.Laki kokonaisuudessaan on melko kompakti esitys siitä, mitä saavutettavuus vaatii digitaaliselta palvelulta mutta kannattaa ainakin lukea toisesta pykälästä määritelmät ja kolmannesta pykälästä lain soveltamisala. Lain soveltamisalasta kannattaa erityisesti huomioida kohta 3. Sen mukaan digitaaliset palvelut, joiden rahoittamiseen on osallistunut laissa määritelty viranomainen vähintään puolella kehitys- tai ylläpitokustannuksista kuuluvat lain piiriin.

Viranomaisen on suunniteltava ja ylläpidettävä digitaaliset palvelunsa siten, että niiden tietoturvallisuus, tietosuoja, löydettävyys ja helppokäyttöisyys on varmistettu. Lisäksi viranomaisen on varmistettava digitaalisten palvelujensa yhteensopivuus yleisesti käytettyjen ohjelmistojen ja tietoliikenneyhteyksien kanssa.Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, 4 § 1. momentti

Tässä kirjoituksessa käydään läpi tarkemmin mielestämme suurin uuden lain aiheuttama kuluerä palveluiden tuottajille. Palvelun tekeminen saavutettavaksi ei itsessään ole suuri lisäkustannus. Suurin kuluerä syntyy itse asiassa saavutettavuudesta kertomisesta ja reklamoinnin mahdollistamisesta.

Laissa määritellään myös kohtuuton rasite, joka perustuu palvelusta tehtyyn  saavutettavuusarviontiin. Jos saavutettavuusarvioinnin perusteella saavutettavuusvaatimusten täyttäminen aiheuttaa kohtuuttoman rasitteen palveluntarjoajalle, vaatimuksista voidaan poiketa. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa otetaan huomioon palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja kuinka laajalti toimintaa tehdään. Arvio tehdään huomioiden erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä palvelua.Jos digitaalisen palvelun pitää olla lain mukaan saavutettava, palvelusta täytyy löytyä saavutettavuusseloste, käyttäjän pitää pystyä antamaan saavutettavuuspalautetta ja käyttäjä voi liittää palautteeseen myös saavutettavuuspyynnön. Käyttäjällä on myös oikeus tehdä saavutettavuuskantelu tai -selvityspyyntö palvelusta, joka ei käyttäjän mielestä ole toiminut oikein saavutettavuuden toteutumiseksi.

Saavutettavuusseloste

Saavutettavuusseloste on ajantasainen, ymmärrettävä ja selkeä asiakirja, jossa kerrotaan, millä tavoin palvelu on saavutettava. Saavutettavuusselosteen tulee olla myös saavutettava. Lain mukaan saavutettavuusseloste sisältää ainakin:

• selvityksen siitä, mitkä palveluntarjoajan digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut saavutettavuusvaatimuksista poikkeamiselle;

• ohjeet siitä, miten palvelun käyttäjä voi saada digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjälle saavutettavassa muodossa;

• palveluntarjoajan yhteystieto, johon palvelun käyttäjä voi lähettää saavutettavuuspalautteet sähköisesti;

• linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.

EU:n antaman mallin mukaan ei-saavutettava sisältö tulee raportoida saavutettavuusselosteessa jaoteltuna kolmeen osa-alueeseen sen mukaan mistä syystä sisältö ei ole saavutettavaa:

• Lainsäädäntöä on jätetty noudattamatta.

• Kohtuuton rasite

• Lainsäädäntö ei kata sisältöä.

Jokaisessa kohdassa täytyy myös luetella sisällöt, jotka eivät ole saavutettavia.EU suosittaa että saavutettavuusselosteen paikkansapitävyys tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Tarkastelun pitäisi sisältää täydellinen arviointi palvelun saavutettavuudesta. Jos näin ei ole, pitäisi selosteessa ilmoittaa myös edellisen saavutettavuusarvioinnin päivämäärä. Aluehallintovirasto ohjeistavana ja valvovana viranomaisena julkaisee myöhemmin oman ohjeistuksen ja malliversion selostuksesta.

Saavutettavuuspalaute

Kaikilla palveluiden käyttäjillä on oikeus lähettää palautetta palveluntarjoajalle saavutettavuusselosteessa määriteltyyn sähköiseen yhteystietoon. Palautetta voi antaa palvelussa havaitusta puutteista saavutettavuudessa tai käyttäjä voi pyytää tarkennusta kohtuuttoman rasitteen perusteluihin.

Saavutettavuuspyyntö

Saavutettavuuspalautteeseen voidaan liittää saavutettavuuspyyntö jos käyttäjä tarvitsee digitaalisesta palvelusta välttämätöntä sisältöä. Käyttäjällä on perustellusta syystä oikeus saada kyseinen sisältö myös yksittäistapauksessa saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa. Sisältö voidaan tarjota myös muulla saavutettavalla tavalla. Jos palvelussa oleva tekstisisältö on esimerkiksi pdf-tiedostossa olevassa kuvassa, käyttäjällä on oikeus saada sisältö tekstitiedostona.

Palveluntarjoajalla on velvollisuus lähettää kuittaus saavutettavuuspalautteen vastaanottamisesta palautteen lähettäjälle. Palautteeseen ja pyyntöihin pitää vastata viipymättä mutta kuitenkin kahden viikon kuluessa. Vastaamiseen voi saada kahden viikon lisäajan jos pyyntö koskee laajoja sisältöjä. Jos palveluntarjoaja ei aio antaa saavutettavuuspyynnössä määriteltyjä sisältöjä, siitä pitää antaa kirjallinen todistus perusteluineen pyynnön tekijälle.

Saavutettavuuskantelu ja -selvityspyyntö

Palvelun käyttäjällä on myös oikeus tehdä kantelu Aluehallintovirastolle, joka toimii saavutettavuuden valvontaviranomaisena. Kantelun voi tehdä jos palveluntarjoaja ei ole täyttänyt lain vaatimia saavutettavuusvaatimuksia, ei ole tehnyt saavutettavuusselostetta siinä muodossa kuin se vaaditaan tai on jättänyt vastaamatta saavutettavuuspalautteeseen.

Saavutettavuusselvityspyynnön voi tehdä jos palveluntarjoaja jättää vastaamatta käyttäjän tekemään pyyntöön palvelun sisällön saamisesta saavutettavassa muodossa tai jos palveluntarjoaja on jättänyt antamatta todistuksen siitä, ettei aio tehdä pyydettyjä sisältöjä saavutettaviksi.

Lain voimaantulo

Laki tulee voimaan asteittain sen jälkeen kun eduskunta on sen hyväksynyt. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että laki astuisi voimaan syyskuussa 2018. Laissa on useita siirtymäaikoja voimaantulolle. Listassa on lueteltu siirtymäajoista keskeisimmät.

• Jos verkkosivusto on julkaistu lain voimaantulon jälkeen, lakia sovelletaan syyskuun 23. päivästä 2019 alkaen. Jos verkkosivusto on julkaistu ennen lain voimaantuloa, lakia sovelletaan syyskuun 23. päivästä 2020 alkaen.

• Lakia sovelletaan kaikkiin mobiilisovelluksiin kesäkuun 23. päivästä 2021 alkaen. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sisältöihin, jotka on arkistoitu ennen syyskuun 23. päivä 2019, paitsi jos sisältöä tarvitaan kesken olevan asian hoitamiseen.

• Lakia sovelletaan digitaalisissa palveluissa oleviin toimisto-ohjelmilla luotuihin tiedostoihin, jotka on luotu 23. päivä syyskuuta 2018 jälkeen.

Viimeinen kohta on erityinen siinä mielessä, että lain oli arvioitu tulevan voimaan syyskuun 23. päivä 2018, joten vaatimus lain voimaantulon jälkeen luotujen tiedostojen saavutettavuudesta on perusteltu. Koska laki ei ole vielä voimassa, ollaan tilanteessa, jossa täytyy tehdä työtä lakia varten, jonka voimaantulosta ei ole täyttä varmuutta.

Lain valvonta

Lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa toimiva saavutettavuustiimi. Lakia aletaan valvoa 1.1.2020. Vuonna 2021 valvontatehtävä siirtyy Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovan oikeusturvayksikköön.

Pääasiallisesti valvonta tapahtuu automaattisesti. Vuosittain valvotaan automaattisesti noin 250 verkkosivustoa. Vuosittain valvotaan myös perusteellisemmin noin 20 verkkosivustoa ja 12 mobiilisovellusta. Automaattinen valvonta perustuu lähdekoodin läpikäyntiin. Perusteellisempi valvonta toteutetaan tämän hetkisen tiedon mukaan yhdistämällä asiantuntijatestausta automaattiseen valvontaan.

• Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta

• Aluehallintoviraston saavutettavuussivusto

• Valtionvarainministeriön saavutettavuussivusto

Valtakunnallinen Harrastuspassi -menestyskonsepti

Saimme vinkin verkostostamme, että Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on järjestämässä innovaatiokilpailua liittyen nuorten harrastamisen edistämiseen. Päätimme välittömästi osallistua. Tiesimme, että meillä on tähän annettavaa kattavan koulupuolen kokemuksen ansiosta.Haltulta innovaatio-kilpailussa tiiminä oli palvelumuotoilun ja digitalisaation erikoisasiantuntijat Henri Viitanen, Ville Mäkiranta ja Mikko Sävilahti. Haltun tiimi tuli valituksi kilpailuun yhdessä neljän muun yritystiimin kanssa. Lähtökohdat innovaatiokilpailuun olivat selkeät. On tärkeää edistää nuorten harrastamista sillä harrastukset ovat tärkeä osa nuorten elämää.

Harrastuksissa on kyse mieleisestä tekemisestä, kaverisuhteiden vaalimisesta, itsensä kehittämisestä, omista unelmista ja vahvuuksien löytämisestä sekä vuorovaikutuksesta valmentajan tai ohjaajan kanssa. Harrastus on nuoren valinta viettää vapaa-aikaa. Yläkouluiässä harrastukset usein vaihtuvat eikä aina uuden, mieleisen harrastuksen löytäminen tai aloittaminen ole helppoa. Monilla nuorilla ei ole aikaa säännölliseen harrastamiseen, kun on paljon muutakin tekemistä ja on myös tärkeää olla kavereiden kanssa.- Opetus- ja kulttuuriministeriö

Innovaatioprosessin kick-offin aikana meille valkeni kysymykset, joihin vastaamalla OKM:n asettama ongelma ratkeaisi.

• Miksi nuori harrastaisi?
• Mitä nuori harrastaisi?
• Missä nuori harrastaisi?

Lisäksi ratkaisun pitäisi pystyä vastaamaan kahteen lisäkysymykseen.

• Kuinka saada nuori kokeilemaan harrastusta?
• Kuinka saada nuori jatkamaan harrastamista?

Vastausta kysymyksiin lähdettiin hakemaan innovaatiokilpailuun kuuluvassa hackathonissa. Hackathonissa pääsimme keskustelemaan harrastuspassin tulevien käyttäjien, eli nuorten kanssa suoraan, mikä tietysti on olennaista käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle. Pystyimme myös osallistamaan nuoria suunnitteluun.Kahden ensimmäisen ryhmän kanssa keskustelimme perinteisesti. Me esitimme kysymyksemme ja niistä keskusteltiin. Jo näistä keskusteluista saimme vastauksia kysymyksiimme, joten päätimme kokeilla seuraavien ryhmien kanssa toisenlaista lähestymistapaa.Jaoimme ryhmät pienemmiksi kahden tai kolmen hengen ryhmiksi. Näille ryhmille annoimme ison paperin, jolle oli piirretty suorakulmiot kuvaamaan älypuhelimen näyttöjä. Tehtävänanto oli yksinkertainen:

Sovelluksen ensimmäinen näkymä on se, joka vetää käyttäjän sisälle sovellukseen. Millainen harrastuspassin aloitusnäkymän tulisi olla, jotta käyttäisit sitä yhä uudestaan? Piirrä tai kirjoita mitä aloitusnäkymä sisältää.

Kymmenenkin minuuttia riitti siihen, että ryhmät saivat aikaan aloitusnäkymiä, joita emme olisi ehkä tulleet ajatelleeksi, jos olisimme vain miettineet asiaa neuvotteluhuoneessa. Lopuksi pienryhmät esittelivät luomuksensa muulle ryhmälle ja niistä keskusteltiin.Kävimme tuloksia tiimin kanssa läpi ja totesimme, että tämä on tässä. Perustuen nuorten tuotoksiin ja heidän kanssaan käytyihin keskusteluihin meillä onkin yhtäkkiä käsissämme menestyskonsepti, jolla voidaan tuottaa aidosti nuoria kiinnostava Harrastuspassi-sovellus valtakunnalliseen käyttöön. Prosessi jatkuu konseptin jalostamisella ja konseptia esitellään Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmälle, jonka jälkeen OKM päättää konseptin toteuttamisesta.