Mikä on digipalvelulaki?
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli digipalvelulaki astui voimaan Suomessa 1.4.2019. Se perustuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin (2016/2102), joka velvoittaa julkisen sektorin organisaatioita noudattamaan digitaalisissa palveluissaan saavutettavuusvaatimuksia, jotta käyttäjien digitaalista yhdenvertaisuutta voitaisiin edistää. Se auttaa varmistamaan, että kaikki voivat käyttää digitaalisia palveluita tasavertaisesti ja hyötyä niistä.
Tämän lain alaisten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisällöt ja toiminnallisuudet tulee toteuttaa niin, että kuka tahansa pystyy käyttämään niitä aisti- tai toimintarajoitteista huolimatta. Sivustojen täytyy toimia erilaisilla laitteilla ja apuvälineillä, sekä niiden käytön tulee olla helppoa ja sisällön ymmärrettäviä.
Digipalvelulain tarkoituksena onkin ollut edistää digitaalisten palveluiden saavutettavuutta julkisen hallinnon piirissä, joka on olennainen osa palveluiden digitalisoinnissa. Alusta lähtien on kuitenkin ollut tarkoituksena laajentaa kyseistä lakia moniin eri digitaalisiin osa-alueisiin, jotta saavutettavuus tulisi normiksi yhteiskunnassamme - oli kyseessä sitten julkisen tai yksityisen sektorin toimijan kehittämä tuote tai palvelu.
Keitä digipalvelulain laajeneminen koskee?
Digipalvelulaki laajenee koskemaan myös joitakin kuluttajille tarkoitettuja palveluita 28.6.2025 alkaen, osana EU:n esteettömyysdirektiivin (2019/882) täytäntöönpanoa. Näitä palveluita ovat mm.
Verkkokaupat, jotka myyvät kuluttajille tuotteita ja palveluita
Kuluttajien pankkipalvelut
E-kirjat ja niiden käyttämiseen tarkoitetut ohjelmistot
Henkilöliikennepalveluihin liittyvät digitaaliset palvelut, kuten mobiilisovellukset, matkalippupalvelut ja reittioppaat.
Audiovisuaaliseen sisältöpalveluun pääsyn tarjoavat palvelut, kuten Ruutu, Yle Areena, MTV Katsomo
Viestintäpalvelut, kuten Whatsapp, Messenger, Signal
Näiden palveluiden tulee jatkossa olla sisällöltään sellaista, että jokaisen käyttäjän on pystyttävä ymmärtämään mitä niissä sanotaan. Kuluttajalla tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilöä, joka voi hankkia tuotteen tai palvelun henkilökohtaiseen käyttöönsä, ei liiketoimintaa edistääkseen.
On tärkeää huomioida, että digipalvelulaki ei velvoita mikroyrityksiä. Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä,
jossa työskentelee alle 10 henkilöä
jonka vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa
jonka vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa
Digipalvelulaki tuo jatkossa myös lisävaatimuksia
Näitä palveluita koskevat yleisten saavutettavuusvaatimusten lisäksi myös lisävaatimuksia. Esimerkiksi verkkokaupassa on annettava tietoa tuotteen tai palvelun esteettömyydestä, mikäli valmistaja tai maahantuoja on ne toimittanut verkkokaupan pitäjälle. E-kirjojen vaatimukset liittyvät niitä tarjoavien palveluiden luku- ja käsittelykokemuksien parantamiseen.
Voimaantulo
Muutokset digipalvelulakiin tulivat voimaan 1.2.2023 ja sitä aletaan soveltamaan 28.6.2025 alkaen. Ennen sitä tehdyt palvelusopimukset voivat jatkua entisellään sopimuksen voimassaolon päättymiseen asti, mutta ei kuitenkaan viisi vuotta pidempään aiemmin mainitusta päivämäärästä. Tämä ei koske verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia, jotka ovat arkistoitu ennen 28.6.2025.
Saavutettavuusvaatimuksista poikkeaminen
Palveluntarjoajalla on mahdollisuus poiketa saavutettavuusvaatimuksista, jos se pystyy osoittamaan, että niiden noudattaminen aiheuttaa toiminnalle kohtuuttoman rasitteen, tai jonka seurauksena palvelun perusluonne muuttuisi perustavanlaatuisesti.
Kohtuuttoman rasitteen arvio tehdään ottamalla huomioon vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä palvelua, sekä palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus.
Palveluntarjoaja ei voi poiketa saavutettavuusvaatimuksista kohtuuttoman rasitteen takia, mikäli se saa rahoitusta saavutettavuuden parantamiseen ulkopuoliselta taholta.
Mikäli palveluntarjoaja poikkeaa saavutettavuusvaatimuksista, on sen ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Palveluntarjoajan tulee dokumentoida arvio poikkeamisen perusteista ja toimitettava ne pyynnöstä viranomaiselle. Dokumentoitu arvio tulee säilyttää viisi vuotta siitä, kun digitaalista palvelua on viimeksi tarjottu.
Arvio siitä, aiheuttaako saavutettavuusvaatimusten noudattaminen kohtuuttoman rasitteen, tulee tehdä uudelleen mikäli:
digitaalisen palvelun sisältö muuttuu,
mikäli valvontaviranomainen pyytää tai
vähintään viiden vuoden välein
Lue lisää kohtuuttomasta rasitteesta.
Saavutettavuusseloste
Palveluntarjoajan tulee ylläpitää saavutettavuusselostetta verkkosivustollaan, jossa tulisi olla selvitys siitä, mikäli jotkin digitaalisen palvelun sisällöt eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perusteet niistä poikkeamiselle. Mikäli kaikki sisältö ei ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia, tulee löytyä ohjeet miten digitaalisen palvelun sisällöt voidaan saada vaihtoehtoisella tavalla.
Lisäksi saavutettavuusselosteessa tulee olla sähköinen yhteystieto, johon käyttäjä voi lähettää saavutettavuuteen liittyvät palautteet, sekä linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.
Yhteenveto
Aiemmin vain julkisen hallinnon digitaalisia palveluita koskenut digipalvelulaki laajenee koskemaan uusia digitaalisia palveluita 28.6.2025 alkaen. Palvelujen täytyy olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia tämän siirtymäajan jälkeen. Tämä laajennus on seuraava askel kohti tulevaisuutta, jossa jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita.
Siirtymäaikaa on vielä jäljellä, mutta uusien vaatimusten toteuttaminen kannattaa tehdä ennemmin ennakoiden kuin kiireessä viime hetkellä.
Me Haltulla teemme myös verkkosivujen ja verkkokauppojen saavutettavuusauditointeja. Jos haluat tarkistaa palvelusi nykytilan, niin ota yhteyttä meihin ja katsastetaan tilanne!
