Ohjelmoinnista ja sovellusten kehittämisestä puhuttaessa saattaa ensimmäinen mielikuva liittyä pitkään ja monimutkaiseen projektiin, joka vaatii syvällistä ohjelmointitaitoa. Moderni liiketoimintamaailma kuitenkin kaipaa jatkuvasti nopeampia ja tehokkaampia ratkaisuja liiketoiminnan tueksi ja sen joustavaan kehittämiseen. Näissä tilanteissa esiin astuu low-code ohjelmistokehitys, joka tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan sovellusten kehittämiseen.
Tässä sisällysluettelo, jos haluat hypätä suoraan tiettyyn aiheeseen:
Mitä on low-code -ohjelmointi?
Low-code -ohjelmointi on tavallista nopeampaa ja ketterämpää ohjelmistokehitystä, jossa käytetään valmiiksi luotuja komponentteja sovelluksen rakentamiseksi. Low-code -ohjelmoinnissa ei siis kirjoiteta koodia itse, jolloin varsinainen koodaaminen on vähäistä.
Low-code -ohjelmointia varten on omat työkalunsa, joiden avulla sovelluksen kehittäjä voi rakentaa sovelluksen toiminnallisuudet ja toimintalogiikat erilaisten visuaalisten elementtien avulla. Niiden avulla sovellusta rakennetaan ikään kuin palapelimaisesti toiminto kerrallaan. Työkalut tuottavat koodin automaattisesti määritellyille toiminnallisuuksille, jolloin sovelluksen kehittäjältä ei vaadita syvällisiä ohjelmointitaitoja.
Low-code -ohjelmointi on itseasiassa hyvin samantyylistä kuin avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä - hieman eri näkökulmasta vain. Avoimen lähdekoodin ohjelmoinnissa on valmis ohjelmisto, jota lähdetään räätälöimään, kun taas low-code ohjelmoinnissa rakennetaan näiden valmiiden rakennuspalikoiden avulla haluttu kokonaisuus. Molemmat näistä tähtäävät kuitenkin siihen, että kehitystyö etenee nopeammin, kun on jo valmiiksi jotain palikoita, mistä lähteä liikkeelle.
Työkaluja low-code ohjelmointiin löytyy jo useita, ja niitä kehitetään koko ajan lisää. Mm. seuraavat työkalut tarjoavat mahdollisuuden low-code -ohjelmistokehitykseen:
OutSystems
Salesforce
Google App Maker
Microsoft PowerApps
Appgyver
Zoho Creator
AppGyverin käyttöliittymä, jossa hyödynnetään valmista komponenttikirjastoa sovelluksen rakentamiseen. Lähde: https://docs.appgyver.com/docs/quick-start
Mihin tarkoituksiin low-code sopii?
Low-code -ohjelmointi sopii erityisesti tilanteisiin, joissa sovellusten toimintalogiikka on yksinkertainen. Esimerkkejä yksinkertaisista ratkaisuista ovat erilaiset kyselyt ja lomakkeet, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt ja palautelomakkeet, joiden rakentamiseen ei kannata käyttää liikaa aikaa.
Tiimit voivat hyödyntää tiimien sisäisesti low-code -ohjelmointia tekemällä nopeasti uusia prototyyppejä, joilla testata uusia ideoita ja konsepteja. Niiden avulla tiimit pääsevät kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja ja saavat nopeasti tietoa siitä mikä toimii ja mikä ei.
Low-code voi olla hyvä ratkaisu myös esim. ison projektin alussa, jossa lopullinen visio ei ole vielä täysin selvillä. Silloin voidaan kevyesti testata erilaisia asioita, joista opitaan lisää projektin kehittämiseen.
Low-code on hyödyllinen menetelmä myös niissä tilanteissa, joissa halutaan tuottaa nopeasti asiakkaalle näytille sovelluksen toimintalogiikka jo kehityksen varhaisessa vaiheessa MVP-mallina. Sen jälkeen sitä pystytään jatkojalostamaan perinteisen ohjelmistokehityksen menetelmin sopimaan juuri asiakkaalle räätälöityjä tarpeita vastaavaksi.
Esimerkkejä low-code -ohjelmoinnin käyttötarkoituksista
Low-code -työkaluilla voidaan toteuttaa sovelluksia moniin eri käyttötarkoituksiin. Osa työkaluista on tarkoitettu enemmän avuksi asiakaslähtöiseen toimintaan liittyviin sovelluksiin ja toisilla työkaluilla taas voidaan kehittää sovelluksia, joilla tehostetaan tiimien sisäistä tai osastojen välistä toimintaa. Näitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että niillä pystytään tukemaan yrityksen erilaisia digitaalisia prosesseja ja siten myös kehittämään yrityksen tuottavuutta.
Tässä listattuna esimerkkejä, jossa yritysten eri osastot voivat hyödyntää low-code -ohjelmointia:
Myynti ja markkinointi
Markkinoinnin automaatiot
CRM-järjestelmä, jossa (kontaktit, tarjoukset, sopimukset yms.)
Kulukirjanpito
Verkkokauppojen maksujärjestelmät
Asiakaspalvelu
Tukipyyntöjen käsittely ja ratkaisujen tarjoaminen asiakkaille
Chatbotit, jotka osaavat vastata yleisiin kysymyksiin ja ohjata asiakkaat oikean osaston asiakasneuvojan puheille
Reklamaatioiden tiketöinti
IT-osasto
Asiakastuki ja tikettijärjestelmä
Muutospyyntöjen hallinta
Yksinkertaiset integraatiot järjestelmien välillä
HR
Henkilöstötietojen hallinta
Prosessien automatisointi, kuten palkka-asioiden käsittely
Koulutus- ja kehityssovellukset henkilöstölle
Mihin tarkoituksiin low-code ei sovi?
Jos on tarve tuottaa erityisen räätälöityjä ja toiminnallisuuksiltaan monimutkaisia ohjelmistoja tai käyttöliittymiä, ei low-code ole välttämättä paras ratkaisu, koska yleensä työkaluista löytyvät valmiit komponentit ovat tarkoitettuja yksinkertaisten toimintojen suorittamiseen.
Mikäli haluttuun käyttötarkoitukseen löytyy jo olemassa olevia ohjelmistoja, niin low-code ohjelmointi ei ole välttämättä paras ratkaisu vaikka sillä saisi nopeita ja kustannustehokkaita tuloksia. Yleensä nuo valmiit ohjelmistot ovat jo käyneet läpi tiukan kehitysprosessin, jossa ollaan opittu virheistä, jotka todennäköisesti osuisi omankin kehitysprosessin varrelle.
Low-code -ohjelmoinnin soveltuvuus on kuitenkin tilannekohtaista ja riippuu projektiin liittyvistä tarpeista, vaatimuksista ja tavoitteista. Monissa tapauksissa se voi olla erinomainen ratkaisu, mutta se ei välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin, varsinkaan jos kehitettävällä sovelluksella on erityisen teknisiä tarpeita.
Mitä tarkoittaa no-code ja miten se eroaa low-code mallista?
Low-code -ohjelmoinnista puhuttaessa saattaa törmätä myös termiin no-code. No-code viittaa nimensä mukaisesti ohjelmistokehityksen malliin, jossa ei tarvitse koodia. Siinä missä low-code vaatii kevyitä ohjelmointitaitoja, niin no-code työkalujen käyttö ei vaadi ohjelmointiosaamista ollenkaan.
No-code työkaluilla pystytään mm. automatisoimaan yksinkertaisia toimintoja. Niiden avulla voidaan esimerkiksi rakentaa erilaisia laskureita tai vaikka automatisoimaan sähköpostin lähettäminen Google Forms- lomakkeen täyttämisen jälkeen. Myös nykyaikaiset verkkosivujen rakentamiseen tarkoitetut työkalut alkavat olemaan pitkälti no-code työkaluja, kuten esim. Wordpress.
Erilaisia työkaluja no-code -ohjelmistokehitykseen:
Bubble
Adalo
OutSystems Now
Appy Pie
Notion
Low-coden ja no-coden työkaluja yhdistää se, että ne tarjoavat visuaalisen lähestymistavan ja valmiita komponentteja nopean kehityksen mahdollistamiseksi.
Ero low-code -kehitykseen löytyy siinä, että low-code tarjoaa enemmän joustavuutta ja muokattavuutta haluttuihin toimintoihin. No-code taas ei ole niin joustava, mutta on erinomainen vaihtoehto yksinkertaisempien tarpeiden täyttämiseen nopeasti.
Low-code -ohjelmoinnin edut
Low-code -ohjelmoinnilla on useita etuja, jotka tekevät siitä varteenotettavan vaihtoehdon perinteiseen ohjelmointiin.
Nopeampi kehitystyö: Low-code -ohjelmoinnin avulla sovelluksia päästään testaamaan nopeammin, jolloin myös palautetta saadaan nopeammin. Tällöin myös tarvittaviin muutoksiin voidaan reagoida nopeasti ja aikaisessa vaiheessa, mikä voi säästää aikaa ja resursseja.
Kustannustehokkuus: Yksinkertaisten sovellusten ohjelmointi on nopeampaa, jolloin tarvittavien työtuntien määrä laskee. Tämä voi mahdollistaa myös sellaisten projektien käynnistämisen, joita kustannussyistä johtuen ei ole aiemmin voitu aloittaa.
Laajempi osaajakunta: Koska low-code -ohjelmointi on suoraviivaisempaa ja yksinkertaisempaa kuin perinteinen sovelluskehitys, voidaan projekteissa hyödyntää laajempaa osaajakuntaa. Low-codessa riittää, että esim. junior-tason tekijä ymmärtää logiikkaa, vaikka varsinaisen koodin kirjoittaminen ei vielä luonnistuisikaan.
Helppo muokattavuus: Sovelluksia on helppo muokata ja päivittää low-code -työkalujen avulla, mikä tuo joustavuutta sovellusten kehittämiseen.
Yhteenveto
Low-code ja no-code mahdollistavat matalamman kynnyksen toteuttaa sovellus- ja ohjelmistokehitystä. Työkaluja molempiin tarpeisiin löytyvät useita ja niitä kehitetään jatkuvasti lisää. Ne tarjoavat nopean ja helpon tavan ratkaista yksinkertaisia tarpeita ilman ohjelmoinnin syvempää osaamista.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että vaikka low-code ja no-code ovat äärimmäisen hyödyllisiä ja tehokkaita tiettyihin tarpeisiin, ne eivät poista perinteisen ohjelmistokehityksen tarvetta. Monimutkaiset ja räätälöidyt projektit edellyttävät ohjelmointitaitoja, joita low-code ja no-code eivät tarjoa.
Eli low-code ja no-code eivät syrjäytä perinteistä ohjelmistokehitystä, vaan täydentävät ohjelmistokehityksen mahdollisuuksia tarjoamalla nopeita ja tehokkaita vaihtoehtoja yksinkertaisissa tarpeissa.
Onko yritykselläsi tarvetta automatisoida prosesseja tai kehittää liiketoiminnan prosesseja joustavammaksi, mutta et oikein osaa sanoa miten? Ota yhteyttä, niin keskustellaan miten voimme auttaa!
