1. Ostat vain tiimin resursseja / osaajia
Sinulla on tarve ohjelmistokehitykselle ja haluat ostaa projektin toteutuksen. Joten haluat tehdä sen niin kuin aina on tehty. Pitää löytää ohjelmistoyritys, jolta löytyy projektipäällikkö ja sopivan kokoinen lauma koodaajia. Toisaalla sinulla on mainostoimisto, joka tuottaa graafista materiaalia. Olet tehnyt itse sovelluksesta kuvauksen ja mahdollisesti ostanut jo käyttöliittymäsuunnittelun ja nyt etsit vain sopivaa toteuttajaa, joka kasaa sovelluksen pystyyn. Ei näin.Varsinkin, jos olet Startup-yrittäjä tai teet jonkinlaista ReStartup -projektia isomman yrityksen sisällä, niin todennäköisesti sinulla on kovastikin seuraavanlaisia rajoitteita:
Budjetti
Aikataulu
Tavoite
Toiminnallisuudet
Siinä missä ostettu tiimi keskittyy näistä asioita kolmeen, niin mielestäni oikea tapa on keskittyä yhteen. Ja se on TAVOITE. Tavoite todennäköisesti summaa jollain tavalla kaikki muut rajoitteet, mutta mikäli tavoite ei ole selkeästi tiedossa valitulla toimittajalla ja keskitytään vain budjettiin, toiminnallisuuksiin ja aikatauluun, niin todennäköisesti vähintään yksi näistä menee pieleen ja näin projektin tavoitekin jää saavuttamatta. Sen sijaan, tiimi, joka tietää tavoitteen (sekä tietenkin budjetin, aikataulun ja halutut toiminnallisuudet) pystyy keskittymään siihen, että yhteinen tavoite projektille on se, johon on PAKKO PÄÄSTÄ. Tällöin tavoitteen ympärille saadaan aikaan keskustelu, jonka kautta voidaan yhteisymmärryksessä säätää kolmea muuta tekijää niin, että projekti voidaan katsoa onnistuneeksi ja sen päälle voidaan alkaa rakentaa (liike-)toimintaa.
2. Et kerro kaikkea
Luottamuspula tai "eihän tämä nyt liity tähän projektiin millään tavalla" on yksiä suurimpia kiistan- ja ongelmanaiheuttajia projekteissa. Otetaan esimerkkeinä vaikka aikataulu- ja budjetti.
Aikataulu
Olet kertonut softakumppanille, että sovelluksen pitäisi olla valmiina tammikuussa 2020. Mutta se, mitä jätät kertomatta on se, että helmikuun 2. päivä on alkamassa kansainväliset messut, joissa sovelluksen tulisi olla yksi vetonauloista osana uutta tuotelanseerausta. Tiimi ei tiedä asiasta mitään ja mahdollisesti epäselvästä viestinnästä tai sairaspoissaoloista johtuen projektin priorisointi painottuu enemmän toiminnallisuuksiin ja budjettiin.Näissä tapauksissa projektissa viestinnästä alkaa tulla tulehtunutta ja ehkä hakataan jopa nyrkkiä pöytään ja ollaan tyytymättömiä. Samaan aikaan tiimi on ihmeissään, koska projektin sisältö ja budjetti ovat erittäin hyvin hallinnassa. Lopulta palaverin jälkeisellä lounaalla yhdessä tiiminvetäjän kanssa tulee puheeksi, että "niin kun nämä messutkin on viikon päästä ja ei tästä nyt tule mitään.."Joten: Kerro mielummin liikaa kuin liian vähän. Ja jos se hirvittää, niin salassapitosopimuksia luodaan juuri sitä varten, että kaikkein sensitiivisin tieto on varmasti turvassa ja sen voi avata huoletta kumppanille.
Budjetti
Rahasta on tyypillisesti vaikea puhua, varsinkin jos ne ovat kyseessä on on rahaa tai yritys, jonka varoja käytät, on vastuullasi. Projektissa voi olla ikävää keskustella siitä, että homma pyörii vahvasti sijoittajien tai esim. julkisen rahoittajan tuella ja projektin tietyt vaiheet sekä onnistumiset ovat kriteereinä lisärahoitukselle tai maksatuksille.Usko tai älä, voin väittää, että minulla on kokemusta lähes kaikista näistä keisseistä ja ymmärrän erittäin hyvin tilanteen, jossa esim. ELY-keskuksen tai Business Finlandin maksatukset ovat myöhässä. Mutta se, mikä alkaa hiertään minua ja toisaalta myös projektia on se, että tehdystä työstä ei tule maksua ja selittely alkaa siinä kohtaa, kun ollaan jo parin laskun verran myöhässä.Älä siis pidä projektin budjettia tai rahoitusta myöskään salassa, koska hyvältä kumppanilta löytyy varmasti ymmärrystä ja myös neuvoja. Esim. projektin toiminnallisuuksista voidaan valita ensin ne, jotka vaikuttavat eniten rahoituksen jatkumiseen tai käyttäjien saamiseen sovellukseen.Mutta muista myös se, että harvalla softafirmalla on varaa toimia kenenkään pankkina.
3. Julkaisukammo
Uskomusteni mukaan kirjailijoilla on usein sellainen olo, että kirja ei ole koskaan valmis. Samaa asennetta löytyy myös sovellusten tilaajilta, aina pitäisi vähän viilata jotain pikseliä tai "ei tätä voi ainakaan ilman tätä ominaisuutta julkaista", vaikka asiasta ei olisikaan mitään faktoihin perustuvaa tietoa.Suosittelemmekin usein hankkimaan luotettavia testausryhmiä (oikeita käyttäjiä), joiden kanssa voidaan kokeilla sovellusta jo varsin aikaisessa vaiheessa ja sitä kautta selvittää, onko sovelluksesta jo hyötyä käyttäjille. Jos on, niin SHIP IT!Hyödyn jälkeen toki pitää päästä siihen vaiheeseen, että sovellus tuottaa liikevaihtoa, tavalla tai toisella.Ja mikäli asiakkaana haluat olla varmempi siitä, mitä käyttäjät oikeasti haluavat, niin kannattaa tehdä heti projektin alussa käyttäjätestausta esim. prototyypeillä sekä haastatella juuri niitä tulevia käyttäjiä.
4. Etsitään syyllisiä
Aina paras tapa pilata mikä tahansa suhde, on lähteä syyttelemään. Esimerkiksi: "Kyllä tämä ennen toimi, tää on teidän vika, en todellakaan maksa tästä mitään", on oiva tapa saada kitkaa aikaa tiimin osaavien kehittäjien kanssa, kun unohdetaan samalla sellainen sivuseikka, että järjestelmään on tullut esimerkiksi kymmeniä miljoonia rivejä dataa sen jälkeen, kun ensimmäinen versio oli testattu toimivaksi 20 000 rivillä.
Asioista toki pitää puhua oikeilla nimillä ja selvittää, mistä mahdolliset ongelmat johtuvat. Ja joskus alaa syvemmin tuntematta tiedon lisääntyminen järjestelmässä ei tunnu isolta asialta. Samaan aikaan kehittäjistä voi tuntua siltä, että asiakas kiusaa, koska pakkohan hänen on ymmärtää, että tiedon määrä vaikuttaa kaikkeen toiminnallisuuteen, varsinkin kun siihen ei olla osattu varautua.Lisäksi useat järjestelmät nykyään käyttävät ulkopuolisia palveluja ja/tai koostuvat useasta erillisjärjestelmästä, joissa on sekä toiminnallisuuksia ja tietoa. Näin ollen, jos yksikin palveluista ei toimi tai muuttuu niin ettei siitä informoida kaikkia osapuolia, niin ei pitäisi lähteä etsimään syyllisiä vaan rakentavasti keskustelemaan siitä, mitä on tapahtunut ja mikä on saattanut aiheuttaa havaitun ongelman.
5. Ei panosteta markkinointiin
Yhteenkään sovellukseen tai palveluun ei ole tullut käyttäjiä ilman markkinointia. Ja miten enemmän ja ammattimaisemmin markkinoit niin sitä parempiin tuloksiin todennäköisesti pääset. Omassa toiminnassamme meillä ei ole paljoakaan eväitä ammattimaiseen markkinointiin tai esim. kasvuhakkerointiosaamista, mutta omista verkostoista sitä löytyy runsaasti ja pyrimmekin aina auttamaan ohjaamalla asiakkaamme oikeanlaisten kumppanien luo.Itse ennemmin lähtisin tekemään juuri sellaista tuotetta, joka näyttää hyvältä, tarjoaa perusominaisuudet ja tuottaa lisäarvoa tai liikevaihtoa brändille ja heti kun tuotteen pystyy julkaisemaan, niin käynnistäisin siihen markkinointitoimenpiteet, koska ilman käyttäjiä millään sovelluksella ei ole arvoa, mutta ei myöskään suuntaa.
