Oletko koskaan kuullut sovelluksesta tai palvelusta, jonka haluaisit välittömästi käyttöösi, koska tarve kohtaa ja hinta on sopiva? Mutta rahasi eivät vaan kelpaa!
Tässä lapsiperhehässäkässä keskellä koronaa mm. Disney+ -palvelu on sellainen, että Netflix on katsottu läpi, Youtubesta on opeteltu tekemään tyttärelle palmikoita ja Play Doh -videotkin on kulutettu - ja takaraivossa soi Ryhmä Haun tunnari. Mutta se siitä, asiaan.
Disney+:han ei ole vielä saatavilla Suomessa ja sehän meitä raivostuttaa. Aiemmin ratkaisuksi riitti se, että hommataan VPN ja esitetään asuvamme New Yorkissa tai vaikka Lontoossa. Sekään ei enää riitä, nykyään pitää löytyä jo luottokortti, joka on myönnetty ko. maassa ja näin asioista tehdään paljon vaikeampaa. Miksi? Todennäköisesti seuraavista syistä:
Olemassaolevat sopimukset, on tehty pitkiä soppareita yksin oikeuksista maihin tai mantereille jakeluyhtiöiden kanssa, ihan niin kuin edelleenkin kaikki sisältö jaettaisiin fyysisillä medioilla.
Skaalautuvuus, halutaan tehdä käyttöönotto mantereittain vaiheittain, jotta voidaan tarjota palvelu riittävän hyvällä tasolla. Esim. pandemia-tapauksessa kuitenkin käyttäjämäärät kasvavat huomattavasti ja tilannetta on ollut mahdoton ennustaa.
Lokalisointi, Ehkä koetaan, että tietyllä markkinalle ei mennä, koska kaikkea ei ole lokalisoitu (tekstitykset / dubbaukset)
Näistä 2. ja 3. ovat sellaisia, joita en ymmärrä täysin, koska jos käyttäjä päättää asentaa VPN:n ja haluaa sisällöt vaikka Brasiliasta, niin ei pitäisi tulla yllätyksenä, jos siellä on paljon sisältöä, joissa on tekstit vain portugaliksi. Myös palvelun hitaus-/pätkiminen pitäisi olla tiedostettu riski. Tällöin palveluntarjoajan näkökulmasta on fiksuinta vain hyväksyä se, että joku maksaa ja aloittaa markkinointia sitten, kun asiat ovat ns. virallisesti tarjolla.Maksutavat tuskin ovat ongelma, koska löytyy paljon globaaleja tapoja maksaa ja myyjänä / palveluntarjoajana ei sinänsä tarvitse miettiä, jos rahaa tulee muualtakin kuin kohdemarkkinalta, koska esim. PayPal- tai luottokorttimaksut ovat luotettavia.Maarajoitusten toinen outous on sovellusten lataamisen rajoittaminen. Olet ehkä verkossa törmännyt mainintaan sovelluksesta, joka kiinnostaisi sinua, mutta et saa sitä ladattua, koska asut jossain muualla. Tai vielä pahempaa, ostat tuotteen tietyn ominaisuuden takia, mutta et voi käyttää sitä, koska siihen liittyvä sovellus ei ole saatavilla maassasi.
Tästä esimerkkinä Android Auto -tuotteet. Erittäin monessa automainoksessa mainostetaan sitä, että Autossa on Apple CarPlay ja Android Auto -yhteensopivuus. Mietin vaan, onko kukaan koskaan edes koittanut käyttää jälkimmäistä, koska Google sanoo kuten tuossa kuvassakin näkyy.. "Ei saatavilla sinun maassasi". Ja joku jopa saattaa valita ajoneuvoon lisävarusteita sillä perusteella, että saa tuon ominaisuuden!
Mielestäni tämä johtaa siihen valmistajankin osalta huonompaa vaihtoehtoon eli: "Mennääs etsiin Googlesta, mistä tän oikein saa ladattua.." ja lopulta päädytään .ru -päätteiselle sivustolle, joka tarjoaa näitä sovelluksia ladattavaksi, kunhan vain hyväksyt, että latauskohde ei ole luotettu... Eli siis on parempi, että kuluttajat lataavat sovelluksen hämärältä sivustolta kuin se, että annat sen ladattavaksi suoraan? Tässä kohtaa mielestäni myös autovalmistajille pitäisi olla vastuu järjestää sovellukset asennettavaksi. Oma Kia:ni ei minulle sellaista ainakaan tarjonnut ja apkmirror tai vastaava oli paikka, josta sovelluksen sitten latasin.
Toinen esimerkki on verkkokaupat, joiden maksutavat rajoittavat sen perusteella, mihin maahan korttisi on myönnetty. Esim. Revolutin virtuaalikortilla (enkä fyysiselläkään kortilla) en saa tilattua Aamulehden digiä. Toisaalta täällä Espanjassa en saanut myöskään ei-espanjanlaisella kortilla ostettua 500€ ostosta verkkokaupasta vaan minulle ilmoitettiin, että ostos pitää tehdä tilisiirtona... tilisiirtona? Mielestäni suurin epäluottamus tässä kohtaa kohdistuu myyjään eikä ostajaan.
Nämä molemmat ovat esimerkkejä, jotka realisoituvat viimeistään siinä kohtaa, kun asut toisessa maassa vähän pidempään, mutta et niin kauaa, että hankkisit esim. paikallisen sosiaaliturvatunnukset ja tilin-/pankkikortin, mutta kuitenkin niin kauan, että erilaisia palveluita olisi tarve käyttää ja ostaa asioita.
Summa summarum: Palvele asiakasta siellä missä asiakas on ja varmista, että erityisesti digitaalisia tuotteita voi aina ostaa mahdollisimman laajasti ja että maantieteellisiä rajoituksia ei ole.
