Ohjelmistokehittäjällä on keskeinen rooli digitaalisen maailman kehityksessä ollessaan vastuussa ohjelmistojen suunnittelusta ja niiden kehityksestä. Heidän työ vaatii vahvan teknisen osaamisen lisäksi myös erilaisia pehmeitä taitoja, jotka ovat myös erityisen arvokkaita erilaisissa organisaatioissa ja projekteissa sekä kehittäjälle itselleen.
Mitä teknisiä tai pehmeitä taitoja ohjelmistokehittäjän olisi syytä sitten omata? Alla nopea listaus näistä asioista, joita käsittelemme tässä artikkelissa:
Mikä on ohjelmistokehittäjä?
Ohjelmistokehittäjä (myös koodari tai devaaja) on henkilö, joka suunnittelee, kehittää, testaa ja ylläpitää ohjelmistoja ja sovelluksia. He työskentelevät usein tiimeissä ja osallistuvat erilaisiin ohjelmistokehitysprojekteihin. He voivat kehittää ohjelmistoja eri alustoille, kuten tietokoneille, mobiililaitteille tai verkkopalveluille. Kehittäjän tehtäviin voi kuulua myös olemassa olevien ohjelmistojen päivittäminen ja virheiden korjaaminen.
Ohjelmistokehittäjän työ edellyttää vahvaa ohjelmointitaitoa ja ohjelmointikielien ymmärrystä. Yleisimpiä ohjelmointikieliä, joita ohjelmistokehittäjät käyttävät, ovat esimerkiksi Java, Python ja JavaScript. Heidän on myös tunnettava erilaisia ohjelmistokehityksen työkaluja, kuten tekstieditoreita ja versionhallintatyökaluja sekä erilaisia kehitysmenetelmiä, kuten ketterän kehityksen menetelmä.
Ohjelmistokehittäjät joutuvat usein ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia ja työskentelemään tiukkojen aikataulujen mukaisesti. Hyvät ongelmanratkaisutaidot, projektinhallintataidot ja jatkuvan oppimisen halu ovatkin tärkeitä ominaisuuksia hyvälle ohjelmistokehittäjälle.
Ohjelmistokehittäjän tekniset taidot
Tekninen osaaminen on tottakai olennainen osa ohjelmistokehittäjän roolia. Moni ohjelmistokehitysalalle haluava miettii ainoastaan kysymystä: “Mikä ohjelmointikieli olisi tärkeintä opetella?”. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta pidemmän päälle kehittäjän yleisiin teknisiin taitoihin kuuluu muutakin.
Ohjelmistokehittäjän tekniset taidot jakautuvat seuraaviin neljään teemaan, joita käsittelemme seuraavaksi:
Ohjelmointikielet
Ohjelmointikielet ovat keskeinen osa ohjelmistokehitystä ja ohjelmistokehittäjän työkalupakkia, koska niitä käytetään ohjelmien kehittämiseen. On olemassa monia erilaisia ohjelmointikieliä, joista jokaisella on omat ominaisuutensa, vahvuutensa ja käyttökohteensa.
Heti alkuun on kuitenkin hyvä mainita, että fiksaatio tiettyihin ohjelmointikieliin ei ole kovinkaan olennaista pitkässä juoksussa. Moni ohjelmointikieli tuottaa loppujen lopuksi samoja asioita hieman eri tavalla hyödyntäen omaa syntaksiaan. Usein paras valinta ohjelmointikieleksi onkin se, joka tuntuu itselle parhaalta tai mitä juuri käsillä oleva projekti tai projektitiimi vaatii. Kun ymmärtää yleisesti alan käsitteitä ja teemoja, on suhteellisen helppoa siirtyä myös toiseen kieleen, jos tämä koetaan tarpeelliseksi.
Erilaisille käyttökohteille tai -ympäristöille on toki omia tekijöitä, jotka ohjaavat valitsemaan tiettyjä ohjelmointikieliä. Hyvänä esimerkkinä on Applen macOS- ja iOS-käyttöjärjestelmät, jotka hyödyntävät Applen itsensä kehittämää Swift-ohjelmointikieltä ja Googlen Android-sovellukset, jotka hyödyntävät pääosin Java- ja Kotlin-nimisiä ohjelmointikieliä. Näin jos mobiilisovellusten kehitys kiinnostaa, on hyvä tutustua näihin ohjelmointikieliin.
Ohjelmointikieltä valitessa tuleekin siis harkita käsillä olevan projektin vaatimuksia tai tulevia potentiaalisia projekteja, kehitysympäristöä ja kehittäjän jo olemassa olevaa osaamista tai mielenkiintoa. Jos mietit silti, että mistä kannattaa lähteä liikkeelle, niin aiemmin mainittujen ohjelmointikielien lisäksi yleisiä käytössä olevia ohjelmointikieliä on esimerkiksi JavaScript, Java ja Python. Näistä jokainen soveltuu esimerkiksi web-kehitykseen, joista JavaScript on tällä hetkellä laajimmin käytössä.
Lisäksi on olemassa monia muita ohjelmointikieliä kuten C++, Ruby, Go, PHP, joilla on omat käyttökohteensa ja vahvuutensa.
Versionhallinta (Git)
Versionhallinta on merkittävä osa-alue ohjelmistokehittäjän osaamista. Tämä korostuu etenkin jos toimit kehittäjänä tiimissä. Git on yksi suosituimmista ja laajimmin käytetyistä versionhallintajärjestelmistä. Git tarjoaa kehittäjille tehokkaan tavan hallita ja seurata ohjelmiston kehitystä ajan myötä.
Gitin avulla kehittäjät voivat tallentaa ja seurata muutoksia ohjelmistoprojekteissa.
Gitin hajautetun luonteen ansiosta jokaisella kehittäjällä on paikallinen kopio koko projektista. Tämä mahdollistaa tehokkaan työskentelyn jopa ilman verkkoyhteyttä.
Kehittäjät voivat luoda samanaikaisesti omia haarapisteitä (branch), jotka edustavat itsenäisiä kehityslinjoja. Tämä antaa mahdollisuuden työskennellä yksittäisten ominaisuuksien tai korjausten parissa erillään pääkehityshaarasta, mikä tekee yhteistyöstä helpompaa ja vähentää konfliktien riskiä. Gitin konfliktienhallinta auttaa myös ratkaisemaan tilanteet, joissa kaksi tai useampi kehittäjä on tehnyt ristiriitaisia muutoksia samaan tiedostoon.
Lisäksi Git tarjoaa mahdollisuuden jakaa ohjelmistoprojektit muille kehittäjille ja hallita niitä keskitetysti. Suosittu alusta Git-projektien jakamiseen ja yhteistyöhön on GitHub. GitHub tarjoaa verkkopohjaisen käyttöliittymän, jossa kehittäjät voivat selata koodia, tarkastella muutoshistoriaa, tehdä ehdotuksia (pull request) ja osallistua projektin kehittämiseen.
Tietokantakyselyt (SQL)
Tietokantakyselyt ovat keskeinen osa ohjelmistokehitystä, kun käsitellään tietoa tietokannoissa, joita useimmat vähänkään laajemmat ohjelmistot hyödyntävät. SQL (Structured Query Language) on yleisesti käytetty kieli tietokantakyselyjen tekemiseen. Tietokantakyselyillä ohjelmistokehittäjä voi hakea, lisätä, päivittää ja poistaa tietoja tietokannoista.
Tietokantakyselyt eivät rajoitu pelkästään yksinkertaisiin haku- tai päivityskyselyihin. Ne voivat myös sisältää monimutkaisia ehtoja, aliakseja, järjestämistä ja rajaamista. Tietokantaindeksejä voidaan käyttää myös kyselyjen suorituskyvyn parantamiseen, kun suuret tietomäärät ovat kyseessä.
On tärkeää, että ohjelmistokehittäjä ymmärtää tietokantakyselyjen toiminnan ja osaa optimoida niitä tehokkaasti. Tietokantakyselyjen oikea käyttö ja tehokkuus vaikuttavat suoraan ohjelmiston suorituskykyyn ja skaalautuvuuteen. Lisäksi on tärkeää huomioida tietoturva-aspektit, kuten SQL-injektioiden ehkäisy, jotta vältetään haavoittuvuudet ja tietomurrot.
Yleiset tietoturva-asiat
Yleiset tietoturva-asiat ovat erittäin tärkeitä otettavia huomioon ohjelmistokehityksessä. Turvallisen ohjelmiston suunnittelu ja toteutus ovat olennainen osa kehitysprosessia.
Muutamia keskeisiä tietoturvalliseen kehitykseen liittyviä teemoja ovat tietojen validointi ohjelmallisesti, erilaisten haavoittuvuuksien estäminen, kuten haitallisten tietokantakyselyjen tekeminen ja käyttäjien autentikointien ja valtuutusten määrittäminen, joilla estetään luvattomat pääsyt ohjelmistoon.
Ohjelmistokehittäjän tulisi olla tietoinen myös turvallisesta tietojen käsittelystä, joka tarkoittaa salausmenetelmien käytön arkaluontoisten tietojen, kuten salasanojen ja henkilötietojen, suojaamiseen.
Tietoturva ei ole myöskään kertaluonteinen tehtävä, vaan se tulisi sisällyttää ohjelmistokehitysprosessin kaikkiin vaiheisiin. Ohjelmistokehittäjän tulisi pitää itsensä ajan tasalla tietoturvaan liittyvistä parhaista käytännöistä, uusista uhkista ja korjaavista toimenpiteistä. Tietoturvan jatkuvan kehittämisen ja testaamisen avulla ohjelmistokehittäjä voi vastata muuttuviin tietoturvaan liittyviin haasteisiin.
Ohjelmistokehittäjän pehmeät taidot
Erilaisten pehmeiden taitojen osaaminen on välttämätöntä ohjelmistokehittäjän työn kannalta. Ohjelmistokehittäjät ovat usein sidoksissa muihin kehittäjätovereihin, suunnittelijoihin, esimiehiin ja myös asiakkaisiin, joiden kanssa sujuva kanssakäyminen ja viestintä on tehokkaan ja toimivan toiminnan edellytys.
Ohjelmistokehittäjien pehmeät taidot eivät perustu kuitenkaan vain sosiaalisiin taitoihin eri sidosryhmien kanssa, vaan tämän tulee omata erilaisia taitoja myös oman henkilökohtaisen toiminnan parantamiseksi projektityössä sekä urapolulla pysyyden ylläpitämiseksi.
Ohjelmistokehittäjän pehmeät taidot jakautuvat seuraaviin kolmeen teemaan, joita käsittelemme seuraavaksi:
Viestintä- ja tiimityötaidot
Parhaat ohjelmistokehittäjät eivät ole ainoastaan teknisesti lahjakkaita yksilöitä. Kehittäjien ollessa yhteydessä useisiin eri sidosryhmiin tulee tämän omata hyvät viestinnälliset taidot sekä kyky toimia tiimissä. Toisin sanoen puhumme hyvistä sosiaalisista taidoista. Nämä ovat kriittisiä ominaisuuksia, jotta projektit sujuvat mallikkaasti eteenpäin ilman turhaa kitkaa.
Ohjelmistokehittäjät työskentelevät usein ohjelmistoyrityksissä, joissa on usein myös suuri määrä työntekijöitä ja jotka voivat olla toisiinsa nähden hyvinkin erilaisia, oli kyse sitten taustoista tai jopa ihan puhutusta kielestä tai kansallisuudesta. Kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa onkin täten tarpeen, jotta ohjelmistoyrityksissä työskentely on mielekästä ja tehokasta.
Kommunikointi tiimiläisten, esimiesten ja asiakkaiden kanssa ei myöskään lopu vain puheviestintään, vaan ohjelmistokehitys pitää sisällään myös paljon kirjoitettua viestintää. Oli kyse sitten tiimien välisistä viestintäkanavista, projektiin tehtävästä dokumentoinnista tai asiakkaille lähetettävistä sähköposteista. Ohjelmistokehittäjän tulisi siis pystyä muodostamaan omia ajatuksia ja mielipiteitään ymmärrettävästi myös kirjalliseen muotoon - varsinkin kun käsitteillä olevat asiat usein ovat vaikeasti ymmärrettäviä.
Projektinhallinta- ja ongelmanratkaisutaidot
Ohjelmistokehittäjän työssä on usein monia samanaikaisia tehtäviä ja aikatauluja, joten hyvä projektinhallinta on olennaista projektitavoitteiden saavuttamiseksi ja määräaikojen pitämiseksi. Projektinhallintataidot sisältävät kyvyn suunnitella, priorisoida ja toteuttaa tehtäviä tehokkaasti. Ohjelmistokehittäjän on pystyttävä pilkkomaan suuret projektit ja tehtävät pienempiin osiin, luomaan aikatauluja ja asettamaan realistisia tavoitteita. Tämä auttaa hahmottamaan työmäärän ja antaa mahdollisuuden jakaa tehtäviä sopiviin osiin.
Lisäksi projektinhallintaan kuuluu kyky priorisoida tehtäviä. Ohjelmistokehittäjän on arvioitava tehtävien kiireellisyys ja tärkeys, jotta ne voidaan suorittaa oikeassa järjestyksessä. Tämä voi vaatia joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Projektinhallintataitojen lisäksi ohjelmistokehittäjän keskeisimpiä henkilökohtaisia taitoja projektityössä ohjelmistojen kehittämisessä on teknisten taitojen lisäksi ongelmanratkaisutaidot. Ilman ongelmanratkaisutaitoja ei kehittäjä voi muodostaa logiikkaa, jolla haluttu toiminto tai ratkaisu halutaan toteuttaa ja näin päästä kohti lopullista kehitystyötä.. Useimmiten ohjelmistokehitys onkin ongelmanratkaisua ja päättelykykä, että miten haluttu lopputulos saavutetaan - ja mieluusti vielä mahdollisimman optimoidusti koodin puolesta.
Itsensä kehittämisen taidot
Ohjelmistokehitys toimialana vaatii halua oppia uutta, sillä se kehittyy jatkuvasti. Menestyvän ohjelmistokehittäjän tulee olla innostunut uusista teknologioista ja valmis tutustumaan niihin. Tämä voi sisältää itsenäistä opiskelua, kurssien suorittamista tai osallistumista konferensseihin ja työpajoihin. Aktiivinen tiedonhankinta ja uteliaisuus auttavat ohjelmistokehittäjää pysymään ajan tasalla alalla alati tapahtuvista muutoksista.
Itsensä kehittäminen edellyttää myös itseohjautuvuutta ja tavoitteiden asettamista. Ohjelmistokehittäjän tulisi määrittää selkeät tavoitteet oman ammatillisen kehityksen suhteen. Tavoitteiden avulla on helpompi suunnitella ja seurata edistymistä sekä pysyä motivoituneena. Tavoitteiden asettaminen voi liittyä esimerkiksi uuden ohjelmointikielen oppimiseen tai syvemmän ymmärryksen saavuttamiseen tietyn teknologian saralla.
Itsensä kehittäminen sisältää myös kyvyn arvioida omaa osaamistaan ja tunnistaa kehityskohteet. Ohjelmistokehittäjän tulisi olla rehellinen omien vahvuuksiensa ja heikkouksiensa suhteen. Tämä voi sisältää itsereflektion ja palautteen keräämisen kollegoilta ja esimiehiltä. Tunnistetut kehityskohteet voivat toimia pohjana uuden opiskelulle.
Lisäksi itsensä kehittäminen voi sisältää osallistumista avoimeen lähdekoodiin ja projekteihin, joiden avulla ohjelmistokehittäjä voi saada käytännön kokemusta ja oppia yhteistyötä muiden kehittäjien kanssa. Yhteisöllisyyden ja verkostoitumisen merkitys korostuu tässä yhteydessä, sillä muiden ammattilaisten kanssa tapahtuva vuorovaikutus ja tiedonjakaminen voi tuoda arvokasta oppia ja mahdollisuuksia kasvaa ammatillisesti.
Jatkuva oppiminen on välttämätöntä ohjelmistokehityksen alalla. Hyvät itsensä kehittämistaidot auttavat kehittäjiä myös pysymään kilpailukykyisenä ja luomaan urallaan uusia ja parempia urapolkuja.
Yhteenveto ja vinkkejä menestykseen ohjelmistokehittäjänä
Ohjelmistokehittäjän menestys perustuu siis vahvaan tekniseen osaamiseen sekä pehmeiden taitojen hallintaan. Pystyessään yhdistämään teknisen osaamisen ja pehmeät taidot, voi ohjelmistokehittäjä menestyä alalla ja saavuttaa uransa tavoitteet.
Verkostoituminen ja ammatillisten yhteisöjen hyödyntäminen tarjoavat myös arvokkaita mahdollisuuksia oppia ja kasvaa ammatillisesti. Ole valmis ottamaan vastaan haasteita ja pysy ajan tasalla alan kehityksessä, ja sinulla on kaikki eväät menestyä ohjelmistokehittäjänä.
Meillä Haltulla ei ole aina aktiivisia ohjelmistokehittäjän paikkoja avoinna, mutta voit ehdottomasti jättää aina avoimen hakemuksen sivujemme kautta ja katsotaan voisiko sinusta olla osaksi tiimiämme.
